Québecin intiaanireservaatit, Tapani Rasimuksen kuvamateriaalia

Intiaanit asuivat aikoinaan puunrungoista konstruoiduissa pitkätaloissa. Rungot liitettiin toisiinsa taitavilla puuliitoksilla ja rakennus katettiin paksuilla jalavankuorilevyillä

Perinneasuun pukeutunut Huron-nainen toivottaa matkailijat tervetulleiksi pitkätaloon.
Tämän päivän Wendake-reservaattia
Shamaanitalo oli kylän ”terveyskeskus”. Seinillä olevia maskeja käytettiin erilaisissa rituaaleissa.
Shamaanien käyttämä ”sauna”, eli hikoilumaja, jossa poppamies karkotti pahat henget itsestään. Sauna lämmitettiin kantamalla sisään nuotiossa kuumennettuja kiviä.
Alkuperäiskansojen käsityötuotteille on kysyntää. Intiaanipäällikön sulkapäähine on yksi komeimmista.
Korkealla kukkulalla seisoo Frontenacin linna, jonka edustalla oleva lankkuterassi (Terrasse Dufferin) paviljonkeineen vetää kulkijoita puoleensa. Näköalat yli St Lawrence-lahden ovat huikeat
Näkymä Frontenacin linnan edustalta yli alakaupungin ja St. Lawrence-lahden. Suuret loistoristeilijät poikkeavat Québecissä säännöllisesti

Place Royale on aukio, jonka ympärille Québecin kaupunki aikoinaan syntyi. Vanhimmat talot ovat 1600-luvulta. Aukiota hallitsee Notre-Dame-des-Victoires kirkko.
Vossikat kuuluvat katukuvaan Québecissä. Perinneasuihin pukeutuneet ajurit opastavat matkailijoita ympäri kaupunkia.

Québec on pohjois-Amerikan ainoa muurien ympäröimä kaupunki. Vanhaan kaupunkiin johtaa kolme porttia. Pääportilta alkaa Saint Louis-katu.
Québecissä autojen rekisterikilvissä lukee tunnus, je me souviens (minä muistan). Omat juuret, ranskalainen alkuperä pidetään mielessä. Tunnus otettiin käyttöön vuonna 1939.
. C’est si bon-herkkukaupan hyllyssä vaahterasiirappipurkit ovat
Kun hummerikausi alkaa keväällä saksiniekoista ei ole pulaa.
Kalojen savustuskota.